Projektiviikko 10.-16.4.2018
Projektiviikosta vaihtelua opiskeluun
osa uutta opetussuunnitelmaa, joka velvoittaa koulut ottamaan opetuksessa huomioon monialaiset
oppimiskokonaisuudet. Koulut saavat itse päättää toteuttamistavan, ja Kankaanpään Yhteislyseo on
ottanut käyttöön projektiviikon, josta saa yhden valtakunnallisen kurssin. Tämän vuoden projektiviikko
toteutetaan samalla kaavalla kuin viime vuonna, sillä eri ikäryhmille on oma teemansa:
ykkösluokkalaiset puuhastelevat robotiikan parissa ja kakkoset valmistelevat Geopark -esittelyvideoita.
Lyseon lehtori Henri Saarivirta on miettinyt teemaviikon aiheita perusteellisesti. ‘’Yhteislyseo lähti
mukaan Geopark -hankkeeseen. Videoiden tekeminen parantaa tiimityöskentelyä ja siinä yhdistyvät
kotiseutu-, ympäristö- ja mediakasvatus sekä tekninen oppiminen’’, Saarivirta kertoo.
mukaan Geopark -hankkeeseen. Videoiden tekeminen parantaa tiimityöskentelyä ja siinä yhdistyvät
kotiseutu-, ympäristö- ja mediakasvatus sekä tekninen oppiminen’’, Saarivirta kertoo.
Kankaanpään Yhteislyseon opinto-ohjaaja Pekka Simberg kuvailee projektiviikon tuovan loistavaa
vaihtelua normaaliin lukion päivärytmiin ja lukujärjestykseen. ‘’Uusiin asioihin suhtaudutaan ensin
aina hieman epäluuloisesti. Aluksi ihmetellään, miksi tätä nyt tehdään näin, mutta jälkeenpäin
huomataan, että se olikin mukavaa ja sitä oli kiva tehdä.’’
vaihtelua normaaliin lukion päivärytmiin ja lukujärjestykseen. ‘’Uusiin asioihin suhtaudutaan ensin
aina hieman epäluuloisesti. Aluksi ihmetellään, miksi tätä nyt tehdään näin, mutta jälkeenpäin
huomataan, että se olikin mukavaa ja sitä oli kiva tehdä.’’
Yksi kakkosluokkalaisten geopark-kohteista Jämillä |
Tämän vuoden projektiviikko oli Simbergin mukaan helposti toteutettavissa, sillä
pohjarakenteet olivat tutut jo viime vuodesta, ja eri vuosiluokkien teemat suunniteltiin pitkälti
samalla kaavalla, vain tutustumiskohteet ja toisen vuoden opiskelijoiden videoiden aiheet ovat
hieman erilaiset. ‘’Opiskelijoiden antama palaute projektiviikosta on ollut ainoastaan
positiivista, ainakin mitä itse olen kuullut’’, Simberg lisää.
pohjarakenteet olivat tutut jo viime vuodesta, ja eri vuosiluokkien teemat suunniteltiin pitkälti
samalla kaavalla, vain tutustumiskohteet ja toisen vuoden opiskelijoiden videoiden aiheet ovat
hieman erilaiset. ‘’Opiskelijoiden antama palaute projektiviikosta on ollut ainoastaan
positiivista, ainakin mitä itse olen kuullut’’, Simberg lisää.
Viikko alkoi Jaakko Salmijärven luennolla. Seuraavassa selonteko hänen esiintymisestään.
Valot, kamera, käy
Kankaanpään Yhteislyseossa saatiin oppia yhtä sun toista videoiden ja lyhytelokuvien teosta, kun
lukion entinen opiskelija, elokuvaleikkauksen lehtori Jaakko Salmijärvi Tampereen
ammattikorkeakoulusta, saapui kertomaan vinkkejä kuvaamiseen toisen vuoden opiskelijoille. Luento
liittyi lukion projektiviikon kakkosluokkalaisten aiheeseen, Geopark -videotempaukseen.
lukion entinen opiskelija, elokuvaleikkauksen lehtori Jaakko Salmijärvi Tampereen
ammattikorkeakoulusta, saapui kertomaan vinkkejä kuvaamiseen toisen vuoden opiskelijoille. Luento
liittyi lukion projektiviikon kakkosluokkalaisten aiheeseen, Geopark -videotempaukseen.
Salmijärven innostus elokuva-alaan syttyi 90-luvulla, kun hän lapsena isänsä vanhalla
videokameralla kuvasi lyhyitä, yksinkertaisia pätkiä omaksi ilokseen. ‘’Elokuvat näyttävät televisiossa
aivan erilaisilta kuin itse kameralla kuvattuna, ja minua kiinnosti tietää, mistä se johtuu. Nykyään asia
on helppo selvittää, kun teknologia on kehittynyt, mutta se ei ollut niin yksinkertaista silloin
lapsuudessa’’, Salmijärvi naurahtaa.
videokameralla kuvasi lyhyitä, yksinkertaisia pätkiä omaksi ilokseen. ‘’Elokuvat näyttävät televisiossa
aivan erilaisilta kuin itse kameralla kuvattuna, ja minua kiinnosti tietää, mistä se johtuu. Nykyään asia
on helppo selvittää, kun teknologia on kehittynyt, mutta se ei ollut niin yksinkertaista silloin
lapsuudessa’’, Salmijärvi naurahtaa.
Työn vaihtelevuus on merkittävä tekijä, joka motivoi Salmijärveä. ‘’Yksikään päivä ei ole
samanlainen ja vaikka tehdään samaa juttua, sen osat ovat erilaisia. Esimerkiksi Kymppitonni on aina
visuaalisesti samanlainen, mutta ihmiset, päivä ja sisältö muuttuvat’’, hän lisää.
samanlainen ja vaikka tehdään samaa juttua, sen osat ovat erilaisia. Esimerkiksi Kymppitonni on aina
visuaalisesti samanlainen, mutta ihmiset, päivä ja sisältö muuttuvat’’, hän lisää.
Elokuva-alalle on kysyntää, ja Kankaanpään lukiossakin opiskelee nuoria, jotka ovat kiinnostuneita
alasta. Salmijärven mukaan tarinoiden kulun ja draamaopin seuraaminen sekä lukeminen ovat asioita,
joiden avulla voi kehittää itseään ja taitojaan alaan liittyen. ‘’Kaikilla on nykyään kännykät, joilla saa
kuvattua ihan hyvää materiaalia, jonka voi lähettää televisioon laadun kärsimättä juuri lainkaan’’, hän
kertoo. ‘’Runsaasti lyhyitä pätkiä kuvaamalla ja kuvakokoa vaihtelemalla saa hyvää harjoitusta. Jos
joku videokokonaisuus ei toimi, pitää vain miettiä sopiva ratkaisu ja pohtia, mitä tehdään uusiksi ja
miten.’’
alasta. Salmijärven mukaan tarinoiden kulun ja draamaopin seuraaminen sekä lukeminen ovat asioita,
joiden avulla voi kehittää itseään ja taitojaan alaan liittyen. ‘’Kaikilla on nykyään kännykät, joilla saa
kuvattua ihan hyvää materiaalia, jonka voi lähettää televisioon laadun kärsimättä juuri lainkaan’’, hän
kertoo. ‘’Runsaasti lyhyitä pätkiä kuvaamalla ja kuvakokoa vaihtelemalla saa hyvää harjoitusta. Jos
joku videokokonaisuus ei toimi, pitää vain miettiä sopiva ratkaisu ja pohtia, mitä tehdään uusiksi ja
miten.’’
Monikielinen palvelurobotti hymyilyttää
Maanantaina kaksi linja-autollista Kankaanpään Yhteislyseon ensimmäisen vuoden opiskelijoita
suuntasi kohti Poria Satakunnan ammattikorkeakouluun tutustumaan erityisesti robotiikkaan ja
automaatioon. Päivän alussa ryhmä kuunteli lyhyen esittelyn koulun laajoista
opiskelumahdollisuuksista opinto-ohjaaja Tarja Elfvengrenin johdolla. Insinöörin ammatista kertoi
tarkemmin alan opettaja Petteri Pulkkinen, jonka mukaan insinöörin työnkuva on muuttuva ja tarjoaa
runsaasti työllistymismahdollisuuksia. ‘’Insinööriala ei ole pelkkää äijämeininkiä, vaan alalle tarvitaan
paljon ideoijia ja kehittäjiä. Naispuolisia insinöörejä tarvitaan, ja naiset ovatkin yleensä miehiä
idearikkaampia’’, Pulkkinen lisää.
suuntasi kohti Poria Satakunnan ammattikorkeakouluun tutustumaan erityisesti robotiikkaan ja
automaatioon. Päivän alussa ryhmä kuunteli lyhyen esittelyn koulun laajoista
opiskelumahdollisuuksista opinto-ohjaaja Tarja Elfvengrenin johdolla. Insinöörin ammatista kertoi
tarkemmin alan opettaja Petteri Pulkkinen, jonka mukaan insinöörin työnkuva on muuttuva ja tarjoaa
runsaasti työllistymismahdollisuuksia. ‘’Insinööriala ei ole pelkkää äijämeininkiä, vaan alalle tarvitaan
paljon ideoijia ja kehittäjiä. Naispuolisia insinöörejä tarvitaan, ja naiset ovatkin yleensä miehiä
idearikkaampia’’, Pulkkinen lisää.
Alun esittelyn jälkeen opiskelijat jaettiin kahteen ryhmään ja he lähtivät koulun vahtimestareiden
johdolla kiertämään kampusta ja tutustumaan tiloihin. Opiskelijat pääsivät ihmettelemään muun
muassa leikkaussalia, jossa on mahdollista suorittaa opintojen kannalta hyödyllisiä leikkauksia
mallinuken avulla. Lisäksi käytiin katsomassa monitoimiliikuntasalia, koulun kirjastoa sekä muita
tiloja.
johdolla kiertämään kampusta ja tutustumaan tiloihin. Opiskelijat pääsivät ihmettelemään muun
muassa leikkaussalia, jossa on mahdollista suorittaa opintojen kannalta hyödyllisiä leikkauksia
mallinuken avulla. Lisäksi käytiin katsomassa monitoimiliikuntasalia, koulun kirjastoa sekä muita
tiloja.
Päivän lopuksi päästiin tutustumaan tarkemmin robotiikkaan ja sen tarjoamiin monipuolisiin
mahdollisuuksiin. Opiskelijoille esiteltiin erilaisia työelämää helpottavia robotteja, kuten sympaattinen
Pepper-robotti, joka on asiakaspalvelutilanteisiin ohjelmoitu humanoidirobotti. Se puhuu suomen
lisäksi englantia, ranskaa, saksaa ja espanjaa, joten asiointi onnistuu hyvin myös vieraalla kielellä.
Pepper on mainio esimerkki tulevaisuuden asiakaspalvelusta: teknologian kehittyessä se voi olla
suureksi avuksi vaikeissakin tilanteissa. Robotti on kuitenkin vielä toistaiseksi melko alkeellinen, ja se
sopiikin parhaiten ohjeistukseen ja avustamiseen.
mahdollisuuksiin. Opiskelijoille esiteltiin erilaisia työelämää helpottavia robotteja, kuten sympaattinen
Pepper-robotti, joka on asiakaspalvelutilanteisiin ohjelmoitu humanoidirobotti. Se puhuu suomen
lisäksi englantia, ranskaa, saksaa ja espanjaa, joten asiointi onnistuu hyvin myös vieraalla kielellä.
Pepper on mainio esimerkki tulevaisuuden asiakaspalvelusta: teknologian kehittyessä se voi olla
suureksi avuksi vaikeissakin tilanteissa. Robotti on kuitenkin vielä toistaiseksi melko alkeellinen, ja se
sopiikin parhaiten ohjeistukseen ja avustamiseen.
Opiskelijat saivat myös oppia 3D-tulostuksesta ja siitä, miten sitä sovelletaan työelämässä.
Tulostamalla kolmiulotteisia kappaleita vaikkapa kipsistä, muovista tai metallista voidaan valmistaa
esimerkiksi erilaisten laitteiden varaosia.
Tulostamalla kolmiulotteisia kappaleita vaikkapa kipsistä, muovista tai metallista voidaan valmistaa
esimerkiksi erilaisten laitteiden varaosia.
tarkemmin robotiikan eri osa-alueisiin. Kokonaisuudessaan viikko oli monipuolinen ja antoi hyvää
vaihtelua opiskelulle.
Tekstit: Paula Kiuru 2B
Kuvat: Venla Virtanen 2A
Kommentit
Lähetä kommentti