Projektiviikko

PROJEKTIVIIKKO 3.4.-7.4.2017

Uudistunut projektiviikko

Viikolla 14 Kankaanpään Yhteislyseossa vietetään kolmatta kertaa projektiviikkoa. Yhteislyseon rehtori Jukka-Tapio Laine kertoo, että uuden opetussuunnitelman myötä oppiainerajoja ylittävä, ilmiöpohjainen opiskelu on tullut ensimmäisen luokan opiskelijoille pakolliseksi. Tämän vuoksi projektiviikkoja toteutetaan myös tulevaisuudessa. Toisen luokan opiskelijat saavat viikosta koulukohtaisen kurssimerkinnän. -Oppilailta saatu palaute on ollut lähtökohtaisesti positiivista, kertoo Laine. Opettajat olivat aluksi hieman skeptisiä, mutta jo ensimmäisen projektiviikon jälkeen heidänkin kokemuksensa olivat positiivisia.

Tänä vuonna projektiviikko toteutetaan eri tavalla kuin aikaisempina vuosina. Aikaisempina vuosina oppilaat ovat saaneet rakentaa itselleen viikon ohjelman useista eri vaihtoehdoista, mutta tänä vuonna kutakin ikäryhmää koskee oma teema. Ensimmäisen luokan opiskelijat tutustuvat viikon aikana robotiikan erilaisiin muotoihin. Heillä on ohjelmassa mm. virtual spinningiä. He tutustuvat myös robotiikan käyttöön eri yrityksissä. Lehtori Henri Saarivirta kertoo teemavalinnan johtuvan aiheen ajankohtaisuudesta. Hän myös spekuloi robotiikan olevan suomalaisen tuotannon tulevaisuus ja mahdollisuuksien ala. Toisen luokan opiskelijat osallistuvat 100visio-kilpailuun, jonka teemana on Suomen itsenäisyyden juhlavuosi. Kilpailussa opiskelijat laativat näkemyksensä Suomen seuraavasta sadasta vuodesta itsenäisyysjulistusta apunaan käyttäen. Henri Saarivirta kertoo, että ajankohtaista teemaa voidaan käyttää vain kerran. Projektin myötä opiskelijat oppivat ryhmätyöskentelyä. -Meidän täytyy tuntea historiamme voidaksemme katsoa tulevaisuuteen, Saarivirta kommentoi teemaa.

Oppimiskokemuksia Helsingistä

Opintomatka Helsinkiin tarjosi arvokkaita oppimiskokemuksia. Tiistaina 4.4. Kankaanpään Yhteislyseon toisen luokan opiskelijat olivat opintomatkalla Helsingissä. Opiskelijat jakautuivat neljään eri kohteeseen, joita olivat Ateneum, Kiasma, Luonnontieteellinen museo ja Kansallismuseo. Lisäksi kaikki opiskelijat vierailivat Euroopa-komission Suomen tiedotustoimistossa. Opiskelijat saivat myös hieman vapaa-aikaa pääkaupunkiin tutustuakseen. Matkalle lähdettiin kello 8.00 ja takaisin saavuttiin noin kello 21.00. Päivän anteja oppilaiden tuli soveltaa 100visio-kilpailutöihinsä. Lehtori Pirjo Happonen kehuu Helsingin matkaa mukavaksi. Hän oli opiskelijoiden kanssa Ateneumissa. -Opastus Ateneumissa oli hyvää, sillä opas nosti tiettyjä teoksia esiin, Happonen tarkentaa. Honkajoen lukiossa kuvataiteen lehtorina toimiva Seija Sairanen kertoo matkan olleen henkilökohtaisesti virkistävä ja nykytaiteen tilan näkemisen olleen mielenkiintoista. Itse somea välttelevä Sairanen kertoo virtuaallisten taideteosten herättäneen ajatuksia. -Taiteentulkinnassa ei ole yhtä ainoaa totuutta, joten virtuaalinen taide kosketti minua luultavasti eri tavalla kuin heitä, joille virtuaalisuus on arkipäivää, Sairanen pohtii. Sairasen mukaan näyttely oli onnistunut, koska hän jäi mutustelemaan teoksia. Kiasmassa vieraillut opiskelija Noora Santi kertoo matkan olleen mielenkiintoinen ja mukavaa vaihtelua arkiseen opiskeluun. -Kävin ensimmäistä Kiasmassa ja voisin tilaisuuden tullessa mennä myös uudestaan, Santi toteaa. Santin mielestä oli kiinnostavaa nähdä millaista taide voi olla tulevaisuuden Suomessa. Lehtori Anne Kalliomäki vieraili itselleen tutussa ja opiskeluajoilta rakkaassa Luonnontieteellisessä museossa. Hän kehuu museon monipuolisia näyttelyitä eri aiheista ja ajanjaksoista. Kalliomäki kehuu erityisesti ilmastonmuutosaiheista näyttelyä. Kalliomäen mielestä oli hienoa, että osa näyttelyistä käsitteli myös historiaa. -Luonnontieteellinen museo oli monille oppilaille uusi kohde ja sitä myötä myös uusi elämys, kertoo Kalliomäki. Kalliomäen mukaan matka oli kokonaisuudessaan pikainen mutta antoisa. Hän olisi viihtynyt Helsingissä vielä pidempään ja mielellään vieraillut myös muissa kohteissa. -Matka Helsinkiin avarsi mukana olleiden näkemyksiä, kertoo lehtori Jarkko Raukola. Raukola harmittelee, ettei jokaiseen kohteeseen saatu opastusta. Opastuksen myötä opiskelijoiden oppiminen olisi tehostunut ja kokemus täydentynyt. -Rakennus oli mielestäni varsin hieno, toteaa Raukola. Kaikille opiskelijoille yhteinen kohde, Euroopa-komission Suomen tiedostustoimisto, oli opiskelija Emilia Vuorion mielestä mielenkiintoinen. Vuorio kertoo vierailun täydentäneen juuri päättyneen yhteiskuntaopin neljännen kurssin sisältöä. Vuorio aikoo osallistua yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoituksiin, joten hän koki vierailun syventävän oppimistaan. Opiskelijoille, sekä opettajille matka oli mieluisa ja opettavainen. Myös itsenäinen vapaa-aika Helsingissä oli opiskelijoiden mieleen. Matkalta opiskelijat saivat arvokkaita ideoita 100visio-kilpailua varten.

Tulevaisuuteen tutustumista kolmiulotteisesti ja ohjelmoiden

ELÄMÄNMENO05.04.  20.03

SONJA YLINEN

Oppilaat saivat valmistaa 3D-tulostimella omat nimilaatat. Johanna Venesmäki, Ida Heinonen, Tuuli Ylinen, Juha Alitalo ja Ella Vuorenmaa seuraavat työn valmistumista.

Maanantaina Kankaanpään Yhteislyseon ensimmäisen vuoden opiskelijoita oli tutustumassa 3D-tulostukseen Juha Alitalon opastuksessa Kankaanpään opistolla. Päivän aikana oppilaat tutustuivat 3D-suunnitteluun ja -mallinnukseen Tinkercad-ohjelmalla. He pääsivät myös tulostamaan tekemiänsä malleja 3D-tulostimella ja katselemaan menetelmällä tehtyjä muita tuotteita.

Samaan aikaan Kankaanpään Yhteislyseolla osa oppilaista harjoitteli Lego-robottien ohjausta tietokoneohjelman avulla. He ohjasivat robotteja muun muassa kiertämään kahdeksikkoa ja kulkemaan viivalta viivalle.

Susanna Alakoski

Maj Virko

Sonja Ylinen

Oppilaiden tuntemuksia kuluneesta projektiviikosta

Kankaanpään Yhteislyseon projektiviikko on loppumetreillä, ja toisen vuoden opiskelijat esittelevät huomenna 100visio-projektityönsä luokkatovereilleen ja opettajilleen. Viikko on sujunut vaihtelevasti eri ryhmissä.

Erik Lepistöä harmittaa se, että vanhemmilla opiskelijoilla oli mahdollisuus muun muassa tutustua suklaan valmistamiseen. Hän ei kokenut, että olisi saanut Helsingin matkasta apua projektin tekoon.

Emilia Vuorio ja Noora Santi toteavat, että on sujunut vaihtelevasti.

- On ollut mukavaa työskennellä ryhmässä. On hyvä, että opettajat ovat olleet apuna teknisissä, Emilia Vuorio kertoo.

Taija Kyösti

Elina Rajala

Sonja Ylinen

Mikä ihmeen virtual spinning?

Kankaanpään Yhteislyseon projektiviikolla ensimmäisen luokan opiskelijat ovat jakautuneet useisiin pieniin ryhmiin tutustumaan monipuolisesti erilaisiin robotiikan muotoihin. Ensimmäisen luokan opiskelijat perehtyvät viikon aikana mm. 3D-tulostamiseen, robottien käyttöön, sekä robotiikan etiikkaan. Maanantaina yksi ryhmistä pääsi testaamaan virtual spinningiä kuntokeskus Palatsilla. Virtual spinningissä on kyse sisäkuntopyöräilystä. Virtual spinning erottaa normaalista sisäkuntopyöräilystä nauhalla esiintyvä ohjaaja. Nauhalla ohjaaja antaa ohjeita, miten pyöräillä missäkin vaiheessa tuntia. Lisäksi nauhalla näkyy erilaisia maisemia ympäri maailmaa liikunnan piristämiseksi. -Olen iloinen, että myös liikunta on saatu osaksi projektiviikon ohjelmaa, toteaa liikunnan ja terveystiedon lehtori Johanna Kurunmäki. Kurunmäki kertoo virtual spinningin sopivan ensimmäisen luokan opiskelijoiden robotiikka-aiheiseen ohjelmaan. Osa Yhteislyseon oppilaista on jo päässyt kokeilemaan virtual spinningiä aikaisemmin tavallisilla liikunnan tunneilla normaaleissa jaksoissa. Kurunmäki toteaa lopuksi, että on hienoa päästä kokeilemaan uusia liikunnan muotoja oppilaiden kanssa. Kankaanpään Yhteislyseon projektiviikolle osallistuu opiskelijoita myös Honkajoen lukiosta. Esimerkiksi siskokset Jenna ja Sanna Myllymäki Honkajoen lukiosta ovat ennen tunnin alkua odottavin ja positiivisin aattein. He eivät ole päässeet testaamaan virtual spinningiä aikaisemmin, joten kokemus on heille uusi. Projektiviikon tavoitteena onkin saada opiskelijat tutustumaan heille uusiin ja ajankohtaisiin asioihin sekä ilmiöihin. Robotiikka on juuri tällainen ajankohtainen ja ajatuksia herättävä aihe.

Kuvassa: Paavo Jyrkiäinen, Ella Tuomiluoma, Venla Santahuhta, Sara Ylinen

Tulevaisuuteen tutustumista kolmiulotteisesti ja ohjelmoiden

Maanantaina ensimmäisen vuoden opiskelijoita oli tutustumassa 3D -tulostukseen Juha Alitalon opastuksella Kankaanpään opistolla. Alitalo on teollinen muotoilija ja tuotesuunnittelija, joten hän käyttää itse menetelmää työssään melkein päivittäin.

3D -tulostus on prosessi, jossa valmistuu kolmiulotteisia kiinteitä kappaleita digitaalisen tiedoston pohjalta. Menetelmää käytetään varaosien tekemiseen, prototyyppien testaamiseen sekä yksilöllisten koriste- ja tarve-esineiden valmistamiseen. 3D -tulostus on kätevä tapa muodostaa kappaleita, joita on vaikea tai mahdoton valmistaa muilla valmistusmenetelmillä. Asetelmaa kuvastaakin hyvin sanonta “If you can dream it, you can do it.”

- Jos siis pystyy kuvittelemaan jonkin kolmiulotteisen kappaleen, sen voi myös tulostaa kolmiulotteisena, Alitalo selventää.

Toistaiseksi 3D -tulostus on hidas ja kallis menetelmä, joten se ei sovellu massatuotantoon.Tulevaisuudessa sen merkitys kuitenkin kasvaa tuotteiden valmistuksessa.

Päivän aikana tutustuttiin 3D -suunnitteluun ja -mallinnukseen Tinkercad -ohjelmalla. Oppilaat pääsivät tulostamaan itse tekemiään malleja 3D -tulostimella. Heille myös esiteltiin menetelmällä tehtyjä erilaisia tuotteita.

        

Ennen kaikkea Alitalo toivoo, että oppilaiden mielenkiinto  3D -tulostusta kohtaan kasvaisi opintokokemuksen myötä. Alitalo ennustaa 3D -tulostuksen olevan merkittävä osa nykyisten lukio-opiskelijoiden tulevaisuutta. Erityisesti teknisestä alasta kiinnostuneet oppilaat todennäköisesti törmäävät menetelmään opinnoissaan ja työelämässä.
    

Oppilaille 3D -tulostus ei ollut ennestään tuttua. Alun hankaluuksista huolimatta kurssi koettiin mukavaksi.

- On ollut ihan kivaa. Olen oppinut käyttämään 3D -ohjelmaa ja tulostamaan kolmiulotteisia kappaleita, kertoo ensimmäisen vuoden opiskelija Veera Hietikko.

Samana päivänä ensimmäisen vuoden opiskelijat harjoittelivat lukiolla Lego-robottien ohjausta tietokoneohjelman avulla. He ohjasivat robotteja muun muassa kiertämään kahdeksikkoa ja kulkemaan viivalta viivalle.

Opiskelijat olivat selvästi kiinnostuneita aiheesta, koska he puuhailivat luokassa koko ajan robotiikan parissa - myös ilman opettajan valvontaa.

- Tämä on  ollut silmiä avaavaa, mutta pienen jutun tekemiseen pitää nähdä paljon vaivaa, toteaa Sanni Männistö.